Uskomatonta, että marraskuu on jo puolessa välissä. Jotenkin koko syksy on mennyt sumussa ja ajan kulua ei oikein tajua. Päivät ovat vauvan kanssa toisaalta niin samanlaisia, arki ja viikonloppu eivät juuri eroa toisistaan, kun kotona ollaan. Päiviin on tullut kuitenkin hyvä rytmi ja arki sujuu mukavasti. Pimeys väsyttää minua valtavasti ja huomaan jo nyt kaipaavani valoa. Joinakin päivinä tuntuu, että päivä ei valkene lainkaan eikä kahvin lipittäminenkään auta. Silloin on vain otettava itseä niskasta kiinni ja lähdettävä vaikka pienelle vaunulenkille. Ulkoilma ja liikunta antaa kummasti voimia ja virkistää.
Joulukuun lähestyessä päätin kaivaa laatikosta ensimmäiset jouluvalot tunnelmaa tuomaan. Kynttilöitä poltan ympäri vuoden, mutta nyt kotona ollessa sytytän ensimmäiset jo aamulla. Usein, kun neiti nukahtaa aamupäiväunille, keitän toiset kahvit ja otan hetken omaa aikaa.Pidän joulun lähestymisestä ja odottavasta tunnelmasta. On mukavaa somistaa kotia jouluun ja valmistella muutenkin. Mikään joulun super ystävä en ole. Yleensä muutamat hillityt koristeet ja joulukuusi riittää. Heti joulun pyhien mentyä koti monesti riisutaankin jo kaikesta jouluisesta.
Nyt laitoin nämä pienet jouluvalot lasikuvun alle. Voi olla, että ne vielä vaihtavat paikkaa joulun alla. Takapihalta kävin katkaisemassa kääpiövuorimännystä pienen oksan maljakkoon. Tulipa heti jotenkin jouluinen fiilis!
Mukavaa viikonloppua!
Riikka